maanantai 18. kesäkuuta 2012

Maanantaihaahuilua, osa 2

Kun jalat ovat jo tohjona kävelemisestä mutta pää ei anna jäädä paikoilleen makaamaan, mitä silloin tehdään? Ajetaan lisää ratikalla ja ihaillaan vaikkapa itäsaksalaista arkkitehtuuria.





Päiväretken jälkeen suoritin kämpällä välikuoleman ja loikkasin M13:n kyytiin, päämääränä päätepysäkki ja Friedrichshain, josta arvelin löytyvän jonkin mukavan paikan, jossa ravita itseään. Sellainen löytyi Grünbergerstrasselta, jossa vietinkin vähän enemmän aikaa kuin oli tarkoitus, kun koko päivän kaupunkia otteessaan pitänyt hautova helle tulostui raivokkaaksi sadekuuroksi.

Esteri soi antejaan varmaan melkein tunnin, minä istuin terassilla katoksen alla jalat kuivana imuroiden Berliner Weissea ja mietin, että voisi kai sitä olla hullumminkin.


Teenjuojia sanotaan teeskentelijöiksi, mutta tämä jälkkäriksi nautittu tuoreista mintunlehdistä haudutettu juoma kannustaa ainakin minua ajoittaiseen feikkailuun, jos sen varjolla saa juoda jotain näin hyvää.

Lasi oli niin kuuma, että jouduin kaivaamaan kassista huivin ja käyttämään sitä patalappuna, jotta homma onnistui. Varmaan keittiöstä olisi saanut pyydettäessä patakintaan, en tohtinut kysyä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti